perjantai 31. lokakuuta 2014

Pitkästä aikaa

Voin kyllä sanoa että keuhkokuume on ikävä tauti.

Heräsin lauantaina rintakipuun. Aamupäivällä alkoi pieni lämpöily ja paleli kovasti. Jatkoin pyykinpesua,istuin lattialla viikkaamassa pyykkiä,imuroin jne. Iltaa kohden en enää jaksanut jatkaa samaan tahtiin,odotin että sain lapset nukkumaan ja menin itsekin.

Oli vaikea nukahtaa kun oli kipeä olo. Aamuyöllä en pystynyt nukkumaan.

Kuumetta oli vain 37.6-38.1

Jo silloin lauantaiaamuna tuli mieleeni keuhkokuume,mutta kuumetta oli niin vähän että mietin voiko se edes olla mahdollista.

Sunnuntaiaamuna lähdin päivystykseen katsomaan tulehdusarvot,kun koko vasen rinta ja kylki oli tasaiseen kipeä koko ajan. Jotenkin nolotti mennä,kun ei ollut edes kunnon kuume.

Tulehdusarvot oli yli 70. Hoitaja sanoi että viittaa bakteeritulehdukseen.

Meinasin nukahtaa odotusaulaan. Pääsin tarkkailuun lepäämään.

Keuhkokuvat olivat ok! Sydänfilmejä,verikokeita.

Siirryin sisätautien seurantaa. Mietittiin sydänlihaksen tulehdusta. Välillä lääkäri mietti jos onkin vaan virustulehdus. Epäiltiin veritulppaa. Pääsin keuhkojen varjoainekuvauksiin. 

Sieltä löytyi syy. Keuhkokuume,bakteeri,vasemmalla alhaalla. Juuri sinne minne kipu oli päivän mittaan siirtynyt.

Antibiootit ja kotiin. Herkästi sairaalaan jos olo huononee.

Yöllä kuume nousi yli 39. En pystynyt nukkumaan,tärisin,itkin,joka paikkaan sattui.

Taksilla sairaalaan.

Keuhko-osastolle. Antibioottia suonensisäisesti. Alkuun en pystynyt nukkumaan,enkä syömään.

Tulehdusarvot oli nousseet lähes 200. 

Pikku hiljaa olo alkoi kohentua.

Keskiviikkona pääsin kotiin. Kuume oli helpottanut,nukuin,söin.

Nyt menee vielä kaksi eri antibioottia ja parantuminen kotona jatkuu.

Joku kontrolli on kahden kuukauden päästä koska on astma.

Tämä keuhkokuume ei ollut minkään jälkitauti,ei ollut yhtään flunssaa tai mitään muutakaan.

Se vain tuli.

Nyt osaa taas arvostaa enemmän terveyttä.

3 kommenttia:

Sivun näyttöjä yhteensä