Syksy.

Sadevaatteita.
Kumisaappaita,silti välillä kastuneita vaatteita.

Kuistilla kasa housuja ja takkeja,märkiä ja kuraisia.
Taas etsitään lisää kuivia ja puhtaita.

Sitten voi taas ulkoilla.
 

Kiire.
Ainakin pään sisällä.

Ja kyllä sen myös kalenterista huomaa.
Se on tämä syksy.

Kiire aiheuttaa stressiä.
Ja kun on stressiä,niin pienikin huoli tai murhe tuntuu suurelta.

Välillä pyykinpesu jää myöhäiseen iltaan/yöhön.
Välillä täytyy lähteä nukkumaan hyvin aikaisin.

Kaiken tämän hulinan keskellä koitan nauttia pienistä asioista,ne antaa voimia ja ne tekevät iloiseksi.

Herään ja herätän lapsia,alakerrassa tuoksuu jo kahvi.

Bussipysäkillä:"Äiti onko sun kylmä? Minä lämmitän sinua." 

Ja saan lämpimän halauksen.

Kerhon ja eskarin välissä kahvit ulkona ystävän kanssa.

 

Yhtenä päivänä satoi koko päivän kaatamalla vettä.

Neljä tuntia metsässä,eskarissa sateessa.

Kun päästiin kotiin.

Eemeli: "Mä jään vielä hetkeksi ulos leikkimään."

Perunapelto ja multaiset sukat.

Ämpärit täyttyivät perunoista ja kilpailtiin kuka löytää suurimman perunan.

Savusauna oli lämmin ja lapset kävivät myös uimassa.