torstai 12. helmikuuta 2015

Pieni hetki

Eilen tuli pieni rauhallinen hetki.
(Ennen sitä yksi ärtynyt lapsi ja yksi erittäin vilkas lapsi.)

Laitoin Wilman meidän sängylle päiväunille.
Eemelin piti myös levätä,mutta ei tuo pieni vilkas poika pysynyt aloillaan.

Wilma nukahti heti ja ihmettelinkin hieman asiaa. Mutta oli niin mukava katsoa pientä nukkuvaa lasta. Ja sitten Eemelikin rauhoittui sohvalle katselemaan kirjaa.




Eemelin antibiootit alkoivat tehota hyvin. Kuume ei ole enää noussut ja vointi on erittäin hyvä. (Vauhtia riittää vaikka muille jakaa. Tuntuu että ei ole hetkeäkään paikoillaan tai hiljaa.) Keuhkokuvista varmistui keuhkokuume.

Mutta kyllä siihen Wilman nukkumiseen löytyi syy. Kuume.
Wilmahan kuumeili viime viikolla,mutta ehti olla jo useamman päivän kuumeeton.

Tänään oli Eemelillä tulehdusarvojen kontrolli. (Laskussa oli.) Ja ihana hoitaja otti myös Wilmalta tulehdusarvon. Se oli koholla. Myös ihana lääkäri tuli käymään,vaikka ei meillä ollut aikaa varattuna. Nyt on sitten lääkekuuri korvatulehdukseen. Olen niin iloinen ja kiitollinen että saatiin Wilma tutkittua samalla käynnillä. Siitä oli iso apu tähän viikkoon.

Isommat ovat tehneet läksyjä reippaana. Ja pienille on alkanut ruoka maistua. Ehkä voi kuulostaa pieniltä jutuilta,mutta niistä minä iloitsen tänään. Ja toivon mielessäni,että kuumemittari jää taka-alalle. Se voisi vaikka pölyyntyä kaapissa ensi syksyyn.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sivun näyttöjä yhteensä