Tänään meinasi tulla kiire aamulla,kun oltiin juuri lähdössä eskariin ja Aliisan pyöräilykypärää ei löytynyt mistään...

Sisällä ja eteisessä sen pitäisi olla,mutta illalla oltiin vielä puistossa pienten kanssa ja kypärä oli unohtunut ulos. Jostain takakuistilta se lopulta löytyi,en tiedä miksi se siellä oli.

Kyllä nämä arkiaamut vaan aika hulinaa on. Aika suoritus se on että olen vähän yli kahdeksan pienten kanssa valmiina lähtemään eskariin. Välillä kiristää hermoa enemmän ja välillä vähemmän. Kyllä naapurit varmasti huomaa ja kuulee kun me lähtöä tehdään :D

Iltapäivä tuntuukin sitten todella helpolta,kun lähdetään hakemaan Aliisaa eskarista. Aamu voi olla niin hurjaa,että iltapäivän haku on pikkujuttu siihen verrattuna. Vaikka voi silloinkin tulla mutkia matkaan,eikä asiat aina putkeen mene :)

Ja olen kyllä varautunut,että talvella voi välillä sama levy soida päivästä toiseen: 

 " En jaksa kävellä. En jaksa kävellä." Nyt Aliisa menee mukavasti pyörällä,mutta tiedän että kävely on tylsempää.

Mutta on kyllä hyvä asia että kuljetaan matkat kävellen,niin tulee varmasti liikuntaa ja ulkoilua joka päivä,säällä kuin säällä :)

Venlan taidekoulu.